(ja hermot menee. Pitkä postaus meni harakoille.... ARGH)

Olen viimeaikoina unohdellut kaikennäköistä.
Mutta olen kuullut ettei siitä pidä olla huolissaan, sitä kutsutaan raskausdementiaksi ja on oikein yleistä.

Ensimmäiseksi.
Olen saanut parikin tunnustusta Letulta ja Limeadinelta.


Kiitokset teille molemmille!
En jaa näitä eteenpäin koska en tiedä mitkä valitsisin noista ihanista blogeista, joita seuraan.

Toiseksi.
Olen liittynyt pariinkin tempaukseen.

sukkasatonappi08.jpg
Sukkasatoon.....








Ja patalapputalkoisiin...

Joo siis sukkasatoon, ihan oikein. Jos tällä tavalla saisi vaikka vain yhdet sukat tehtyä.
Patalappuja tulee varmaankin tehtyä useampia, nehän on ihan kivoja välitöitä.
Patalapuista tuli mieleen lapsuudenmuisto. Siskon kanssa kiusattiin isoveljeä ja sanottiin että pojat ei osaa neuloa. Vaan veikkapa ei tuota niellyt, vaan otti punaista villalankaa ja neuloi patalapun. Ainaoikeaa mutta kuitenkin. Ihan tasaiset reunat siihen tuli.
Patalappu on vieläkin äitilläni käytössä.

Kolmanneksi.
Blogiarvontavoitot lähtevät matkaan alkuviikosta.

Neljänneksi.
Hmmm. Alunperin sain kuusi kohtaa... Taitaa olla tää raskausdementia pahempaa laatua.
Ai niin. Vauvan syntymään on reilu kuukausi, mulla on tasan nolla hahtuvavillahousua. Iik.
Synnärille tutustuminen on ensi viikon tiistaina. Tuplaiik.
Pitäisi alkaa pesemään vaatteita ja valmistelemaan kaikkea. Olen tarkistanut että 60cm ja 70cm vaatteita on kohtalaisesti ja isompaa kokoa jopa paljon mutta 50cm on vain muutama. Tänään kävin kirppiksellä ja ostin muutaman lisää. Tarjonta oli kyllä noin pienissä tosi vähäistä...
Uusia en raaski ostaa kun ei niitä kuitenkaan käytetä kuin pari viikkoa mutta tuntuu ettei pikkuiselle voi kuitenkaan heti laittaa 60cm vaatteita.
Myös neulottuja sukkia ja tumppuja on tasan nolla.
Tein listaa valmiiksi mitä tarvii vielä kaupasta käydä hakemassa... Siis ihan päivittäistavaroita...

Viidenneksi.
Olympiatyö voi ehkä valmistuakin ajoissa. Mutta luultavasti ei.
Tuossa silmukoidaan lopuksi silmukat yhteen ja olen siinä tosi huono, siis suorastaan surkea.
En ole ikinä saanut niitä nätisti.
Nyt en kuitenkaan meinaa luovuttaa, aion saada sen nyt siististi. Joten en ala tekemään sitä kiireellä.

Kuudenneksi...
Hmmmm. Unohdan varmasti jotain...
Noh pitäähän sitä jotain jäädä seuraavaan postaukseenkin :)

Kiitoksia kaikista kommenteista, niitä on aina ihana lukea.