Olimme ihanalla reissulla Novitan ja Burdan kanssa käsityöristeilyllä
Monia eri luentoja tuli katsottua ja uuttakin opittua. 
Matkaseura oli loistavaa, kiitos Hanne, Katju ja SeijaP. Plus 700 muuta innokasta käsityöläistä sekä plus ne kaikki jotka tuijottivat meitä suu auki kun neuloimme illalla kahvilassa siideriä/kuohuviiniä siemaillen. Kovasti olimme ilmeisen hilpeän näköisiä koska se sai monet hymyilemään (ja suorastaan nauramaankin). 

Minulla oli matkaneuleena Revontuli ja Noro Chirimeniä tarkoituksena tehdä synttäripipo ystävälle. 
Pyöröpuikot ostin Tukholman lankakaupasta Litet nystanista, kun nopeasti nappasin vain sukkapuikot kotoa mukaan. Pipoa on kuitenkin paljon kivempi neuloa pyöröillä. Olisi siellä ollut paljon ihania lankojakin, mutta kun niitä on kotonakin niin tällä kertaa jäivät kauppaan. 

Outi Pyy puhui vajaan tunnin messujen toisena päivänä. 
Kuinka kierrätysmateriaaleista ynnä muista voi luoda jotain uutta ja ihanaa, täysin päättömiä. 
Kuinka ei tulisi heti rynnätä tekemään kun saa idean vaan antaa sen vähän aikaa kypsyä ja miettiä sitä mielessään, ja sitten vasta rynnätä tekemään sitä. 
Epäonnistumisen sallimisesta ja kuinka epäonnistuminen muutetaan onnistuneeksi. 
Jos käsityö ei ole onnistunut, se kaipaa vain modifiointia. 

Koska olen ihminen joka ryntään päätäpahkaa tekemään niitä ideoitani, neuloin ihan tarkoituksella tietenkin (noh, ei se nyt ehkä ollut ihan tarkoituksen mukaista, mutta voisi olla ;) ) jätti-ison pipon joka piti modifioida. 

noro chirimen

Malli: Oma mukaelma, jotain Noro-pipon ja Wurmin väliltä
Lanka: Noro Chirimen 88g
Puikot ja koukku: 4,5mm

96 silmukalla (joka on kuulemma ainoa oikea luku pipoon Arnen ja Carloksen mielestä) tuli tästä jättihattu. 
Ja mitä jättihatulle tekisin. Normaalisti olisin sen purkanut. 
Outi Pyyn puheiden jälkeen en. Tein siihen vastalaskokset ja virkkasin pari kerrosta pylväitä. Iskin vastalaskoskohtaan kasan nappeja että sitä korostettaisiin niin paljon että ihmiset kuvittelevat että juuri näin on ollutkin tarkoitus.

noro chirimen2

Ja tadaa, juuri täydellinen, sopivan kokoinen hattu on valmis. 

Käsitöissä saa olla virheitä ja oman käden tulee näkyä. 
Ehkäpä koko ajatusmaailmani meni nurinniskoin mutta minusta tuntuu että tämä on parempi ajattelutapa kuin se että kaiken pitää olla täydellisen oikein. 

Arne ja Carloskin olivat siis mukana, aivan ihastuttavia hassuja tyyppejä. 
Erilaisia ihmisiä. Itse en voisi olla noin luonnonlapsi ja tehdä vain sitä mitä huvittaa, mutta onneksi he voivat. ​

messuilla

Oikein kiva reissu oli ja mietimmekin lähtisimmekö ensi vuonna Lontooseen asti
Toivottavasti :) 

Ja sunnuntaina oli juhlan aika. 

stella

Peppi on jo viisi vuotta!